Stressiä aiheuttavat erilaiset arjen paineet, joista tulee ongelma, kun ihminen tuntee itsensä ylikuormittuneeksi ja kykenemättömäksi selviytymään niistä. Stressi vaikuttaa kehoon myös fyysisesti ja voi olla pitkällä aikavälillä hyvinkin tuhoisaa. Stressistä selviytymiseksi on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mitä omassa elämässä yleensä tapahtuu, havaita stressiä aiheuttavat tekijät ja seurata omaa terveydentilaansa. Selviytymiseen kuuluu myös terveellinen ruokavalio, riittävä fyysinen aktiivisuus, alkoholin ja muita elimistöä liiallisesti stimuloivien juomien välttäminen. Apuna stressin lievityksessä voi käyttää elimistöä tukevia, ravitsevia ja virkistäviä yrttejä ja ravintolisiä.

Koska hermojärjestelmästä riippuu niin paljon, on olennaista oppia huomaamaan, miten kehosi reagoi stressiin. Stressi itsessään ei ole täysin pahasta, ja se voi positiivisella tavalla motivoida selviytymään elämän haasteista. Jos elimistön kortisolitaso on kuitenkin pitkään korkea, on suurempi riski saada vakavia terveysongelmia.

Stressi voi olla myös hyödyllistä – hyvä stressi

Hyödyllisen stressin vaikutukset kehoon

Neurobiologit ovat todenneet, että lyhytaikainen kohtuullinen stressi on välttämätöntä ihmisen eloonjäämisen ja aivojen kehityksen kannalta. Lyhytaikainen stressi terävöittää huomiokykyä, mobilisoi aivojen toimintaa, edistää tiedon nopeaa vastaanottoa ja muistamista sekä aivojen neuroniverkoston ja muistin kehittymistä. Se aktivoi immuunijärjestelmää ja on välttämätön paranemisen ja terveenä pysymisen kannalta.

Lyhytaikainen stressi voi olla jopa miellyttävää. Esimerkiksi ennen ylennystä tai tärkeää perhetapahtumaa (häät, lasten syntymät) syke kohoaa mukavasti, kohtalainen fyysinen rasitus kiihdyttää, miellyttävä lämpö leviää pitkin kehoa ja mieliala nousee. Kun sisäinen sietokyky on kunnossa, stressistä on hyötyä esimerkiksi ongelmien ratkaisussa, oppimisprosesseissa, haastavan tilanteen edessä ja uusien työtehtävien suorittamisessa.

Mikä on stressihormoni eli kortisoli?

Kortisolia on sekä stressaantuneilla että stressaantumattomilla ihmisillä. Tällä elintärkeällä hormonilla on elimistössä lukuisia tehtäviä ja kemiallisia vaikutuksia. Kortisoli-reseptorit ovat hajaantuneet kaikkialle kehoon, niitä löytyy melkein jokaisesta solusta, ja niillä on useita tärkeitä tehtäviä.

Kortisolin tehtävät: (1)

  • auttaa pitämään meidät hereillä ja valppaina;
  • auttaa estämään väsymystä;
  • auttaa pitämään aineenvaihdunnan käynnissä (polttamalla rasvaa energiaksi);
  • tasapainottaa verensokeritasoja;
  • vähentää tulehdusta ja edistää paranemista;
  • huolehtii elimistön suola- ja nestetasapainosta;
  • edistää verenpaineen hallintaa;
  • edistää monia kognitiivisia prosesseja (kuten oppimista ja muistia);
  • auttaa reagoimaan uhkiin ja välttämään niitä;
  • edistää sikiön kehitystä raskauden aikana.

Mitä elimistössä tapahtuu, kun se altistuu stressille?

Stressitilan synnyttämä stressihormoni kortisoli saa veren virtaamaan lihaksiin, etenkin raajoihin, samalla kun sitä virtaa pois ihosta, ruoansulatuskanavasta ja jossain määrin jopa aivoista. Syke kiihtyy, verenpaine nousee, pupillit laajenevat, lihasjännitys kasvaa, verensokeri nousee, janon tunne kasvaa, verisuonet supistuvat ja immuunijärjestelmä heikkenee (2).

Pitkittynyt stressi oireet voivat olla (3):

  • liikalihavuus
  • verenpainetauti
  • sydänsairaudet
  • ruoansulatushäiriöt kuten ärtyvän suolen oireyhtymä
  • refluksitauti
  • alhainen libido
  • hedelmättömyys
  • ihosairaudet kuten psoriasis
  • kilpirauhasen vajaatoiminta
  • infektiot
  • masennus
  • haavojen ja vammojen hitaampi paraneminen
  • jopa jotkut syövät

Stressin vaikutukset kehoon ja pitkäaikaisen stressin aiheuttamat sairaudet

Stressin ja elinjärjestelmien keskinäinen suhde

Kun elämässä on jatkuvasti huolta ja stressiä, elimistö on alituisessa jännitystilassa ja toimii vain puolittain. Jos ruoansulatusjärjestelmä ei toimi kunnolla, sulamaton ruoka alkaa pilaantuu ja synnyttää mädättäjäbakteereja. Lopulta haitalliset bakteerit valtaavat alaa hyödyllisiltä bakteereilta aiheuttaen ruoansulatusongelmia kuten paksusuolentulehdusta tai Crohnin tautia, samoin ylipainoa ja lihavuutta.

Jatkuvassa stressissä ruoansulatuskanavan verenkierto ja ravinteiden kuljetus kudoksiin ja soluihin häiriintyvät, koska kaikki huomio ja energia keskittyy lihaksiin, mikä heikentää niiden toimintakykyä.

Lihasten jatkuva jännitystila aiheuttaa lopulta lihasjäykkyyttä ja kipua. Veri, neste ja energia eivät kulje kunnolla jännittyneiden lihasten läpi. Arvellaan, että fibromyalgia (lihasten jännitys, jäykkyys ja kipu) voi johtua stressistä. Apua siihen voi saada suuremmista, hermostoa rauhoittavista B-vitamiini- ja magnesium-annoksista sekä MSM-jauheesta, joka auttaa poistamaan soluista toksiineja ja rakentamaan proteiineja, rustoa ja sidekudosta. Jatkuvan stressin vuoksi solut eivät myöskään saa ravinteita, mikä voi johtaa esimerkiksi osteoporoosiin, muihin kroonisiin luu- ja nivelsairauksiin sekä Alzheimerin tautiin ja dementiaan.

Stressaavassa tilanteessa katoaa myös seksuaalinen halukkuus, koska verensaanti on muualla. Seksuaalinen halu edellyttää rentoa ja rauhallista olotilaa. Pitkittynyt stressi johtaa siihen, että solut eivät saa ravinteita, vettä ja happea, mistä aiheutuu soluvaurioita. Kun elimistön solut ovat nälkäisiä ja janoisia, ihminen ei voi olla onnellinen ja hyvällä tuulella.

Kun tähän lisätään yksipuolinen ja vähäravinteinen ruokavalio, elämän varrella elimistöön kerääntyneet myrkyt, vähäinen vedenjuonti ja liikunta, tuloksena voivat olla vakavat krooniset sairaudet. Tutkijoiden mukaan pitkäaikainen korkea stressihormonitaso saattaa lyhentää elämää jopa 15 vuodella.

Biologinen stressi

Kehossa voi esiintyä myös biologista stressiä tilanteissa, joissa se ei siedä esimerkiksi:

  • elimistön ulkopuolelta tulevia myrkkyjä
  • ravinteiden ja nesteen puutetta
  • vaarallisia infektioita, viruksia, loisia, sienitauteja tai haitallisia baktereita
  • alkoholia ja tupakointia

Elimistöä auttaa vahvistamaan toksiinien ja taudinaiheuttajien hyökkäyksiä ja ravintoaineiden puutetta vastaan esimerkiksi kehon puhdistuskuuri. Lue lisää TÄÄLTÄ 

Stressin hallinta

Kuinka stressin kanssa tulee toimeen?

Resilienssiä eli sietokykyä elämän ylä- ja alamäissä voidaan kuitenkin vahvistaa monin tavoin.
Stressin hallintaan auttavat:

  • puhdas ja mahdollisimman vähän käsitelty terveellinen ruoka;
  • riittävä lepo ja mahdollisimman laadukas uni;
  • säännöllinen kuntoilu (4);
  • hyvät ihmissuhteet;
  • luonnossa liikkuminen (5);
  • meditaatio (6);
  • hengitysharjoitukset (7);
  • rentoutuminen;
  • mielenterveyden hoitaminen.

Yllä olevien suositusten lisäksi on tärkeää arvostaa itseään, oppia hallitsemaan ahdistavia tunteita ja keskittyä olennaiseen, mikä muuttaa olon rauhallisemmaksi ja rennommaksi. Tämä kaikki auttaa stressin lievitykseen ja ehkäisemään vakavampia terveysongelmia.

Ravinto stressin aikana

Terveellinen ruokavalio on tärkeä osa stressin hallintaa.  Stressaantuneena saatat haluta syödä epäterveellistä roskaruokaa ja runsaasti sokeria sisältäviä makeisia. Se voi parantaa mielialaasi hetken, mutta rasittaa samalla kehoasi entistä enemmän. On tärkeää varmistaa, että saat ruuasta terveellisiä ravintoaineita, paljon proteiinia esimerkiksi kalasta, kanasta, munista, maitotuotteista (jollet kärsi laktoosi-intoleranssia), pavuista, kuitupitoisista ruuista sekä pähkinöistä ja siemenistä. Vältä korkean glykeemisen kuormituksen omaavia elintarvikkeita kuten valkoista riisiä, perunoita, leipää ja sokeripitoisia ruokia ja juomia, jotka lisäävät verensokerin heilahtelua.

Huonoa ruokaa ovat:

Nopeat hiilihydraatit kuten sokeri, leipä, valkoinen riisi, jalostetut viljat, jotka stimuloivat stressihormoni kortisolin vapautumista. Piristeet (kahvi, alkoholi ja nikotiini) lisäävät jännityksiä kehossa.

Hyvää ruokaa ovat:

Täysjyvävilja, kaura, rasvainen kala, linssit, avokado, parsa, tuoreet hedelmät ja vihannekset, marjat, pähkinät ja siemenet, tumma suklaa, valkosipuli. Vitamiinit, kivennäisaineet ja muut ravintoaineet ja ravintolisät, jotka tukevat kehoa stressin aikana.

Jos olet stressaantunut etkä aina syö oikein, kannattaa nauttia monivitamiinivalmisteita sen varmistamiseksi, että saat hermostoa vahvistavia vitamiineja ja hivenaineita. Esimerkiksi uupumusta ja masennusta voivat pahentaa B6- ja B12-vitamiinien, foolihapon, raudan ja sinkin puute. Terveen olon ylläpitämisessä ja stressin haitallisten vaikutusten vähentämisessä ovat lisäksi tärkeitä omega-3-rasvahapot. Proteiineista tai aminohapoista L-tryptofaani, L-tyrosiini, L-tauriini ja L-teaniini auttavat stressiin parhaiten. Ecoshilla on Meelerahu-niminen tuote (suomeksi Mielenrauha), joka sisältää kaikkia edellä mainittuja aminohappoja sekä monia muita stressiä lievittäviä rohtokasveja.

Mitä ovat aminohapot ja mitä hyötyä niistä on?

Aminohapot ovat valkuaisaineita eli proteiineja, jotka muodostavat materiaalisen perustan elimistön solujen, soluväliaineiden ja kudosten muodostumiselle.

Niistä riippuvat myös erilaiset välttämättömät fysiologiset toiminnot:

  • katalyyttinen (entsyymit);
  • lokomotorinen (myosiini);
  • säätelevä (hormonit);
  • kuljettava (hemoglobiini, muoglobiini);
  • suojaava toiminto (immunoglobuliinit, interferoni) ja monet muut.

80 tunnetusta aminohaposta tärkeimpiä ovat ne 28, joita tarvitaan kaikentyyppisten proteiinien (solujen) rakentamiseen ja joita löytyy yleisimmin elintarvikkeista. Näistä aminohapoista neljä osallistuu stressistä selviytymiseen.

Aminohapot, jotka auttavat elimistöä selviytymään stressistä

  • L-tryptofaani: luonnon masennuslääke, auttaa torjumaan ahdistusta ja masennusta.
  • L-tyrosiini: yksi parhaista masennuslääkkeistä, vähentää tehokkaasti masennusta ja ärtyneisyyttä, parantaa mielialaa, käytetään ahdistuksen lievittämiseen.
  • L-tauriini: käytetään vähentämään stressiä ja raivokohtauksia, ärtyneisyyttä ja yliaktiivisuutta, hoitamaan levottomuutta ja kiihtyneisyyttä.
  • L-teaniini: edistää hermoston normaalia toimintaa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että L-teaniini nostaa GABA-tasoja ja alfa-aaltoja aivoissa, mikä vaikuttaa rauhoittavasti aiheuttamatta uneliaisuutta. L-teaniinia ovat käyttäneet sen rauhoittavan vaikutuksen vuoksi asiantuntijat, jotka suosittelevat kyseisen aminohapon käytön lisäämistä stressin ja ahdistuksen aikana.

Vitamiinien vaikutukset elimistössä

  • A-vitamiini auttaa poistamaan energiatasoa alentavia myrkkyjä.
  • B1-vitamiini kohottaa mielialaa ja on elintärkeä hermoston toiminnalle.
  • B3-vitamiini kohentaa unirytmiä.
  • B4-vitamiinilla (koliini) ja B8-vitamiinilla (inositoli) on rauhoittava vaikutus.
  • B5-vitamiini (pantoteenihappo) säätelee stressireaktioissa tärkeiden lisämunuaisten toimintaa
  • B6-vitamiini on välttämätön mielialaa parantavan serotoniinin tuotannossa.
  • B12-vitamiini auttaa syntetisoimaan hyvän olon aivokemikaaleja.
  • C-vitamiinia kuluu paljon stressireaktioissa, ja sen puute voi lisää ahdistusta ja ärtyneisyyttä.
  • E-vitamiini on voimakas antioksidantti.

Mineraaliaineiden vaikutukset

  • Kalsium – auttaa rentoutumaan.
  • Kromi – stabiloi verensokeritasoja.
  • Magnesium – vahvistaa immuunijärjestelmää.
  • Seleeni – antioksidantti ja vahvistaa E-vitamiinin vaikutusta.
  • Sinkki – lisää vastustuskykyä tartuntatauteja vastaan ja auttaa neutraloimaan myrkkyjä.

Muita elimistön tasapainon ylläpitämisen kannalta tärkeitä ravintoaineita/ravintolisiä ovat lisäksi tulehdusta vähentävät omega-3-rasvahapot sekä maitohappobakteerit, jotka auttavat palauttamaan suoliston tasapainon, samoin rauhoittavat rohtokasvit.

Luonto on siunannut meitä monilla yrteillä, jotka rauhoittavat hermostoa ja auttavat meitä pärjäämään stressaavissa tilanteissa ja sopeutumaan niihin paremmin.

Stressiä lievittäviä rohtokasveja ja yrttejä

Ruusujuurta (Rhodiola rosea, tunnetaan myös kultajuurena) on käytetty itäisen Euroopan ja Aasian kansanlääketieteessä yli 3000 vuoden ajan energian lisäämiseen, masennuksen hoitoon, väsymyksen vähentämiseen ja vuoristosairauksien ehkäisyyn. Suositellaan niille, jotka valittavat uupumusta, tajunnan hämärtymistä, lievää masennusta ja keskittymisvaikeuksia. Kroonisesta väsymysoireyhtymästä ja fibromyalgiasta kärsivät potilaat ovat sanoneet, että kasvi on tehnyt ihmeitä ja parantanut oloa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että on tärkeää ottaa myös muita terveyttä edistäviä ja stressiä vähentäviä askelia.

Rohtopassiolla (kärsimyskukkien sukuun kuuluva Passiflora incarnata) on rauhoittava ja unettava vaikutus, ja se onkin luotettava apu unettomuuteen, ahdistukseen, kiihtyneisyyteen ja ärtyneisyyteen sekä aikuisilla että lapsilla. Rohtopassio rentouttaa kaikkia elinjärjestelmiä.

Mäkikuisma (Hypericum perforatum) tunnetaan parhaiten lievän tai keskivaikean masennuksen ja kaamosmasennuksen (SAD) lievittäjänä. Sillä on tonisoiva vaikutus hermoihin laajemminkin, mikä antaa keveyden tunnetta ja suojaa synkiltä ajatuksilta ja liikaherkkyydeltä.

Rohtovirmajuurta (Valeriana officinalis) on ammoisista ajoista käytetty stressin lievittäjänä, ja se tuottaa mieleen syvää mielenrauhaa.

Tasapainon ylläpitämiseen tarkoitettu sekä pitkäaikaisen stressin kroonistumisen ehkäisemiseksi olemme tuoneet markkinoille tuotteen nimeltä Mielenrauha. Se on suunniteltu tukemaan hermostoa stressin aikana, jotta elimistö voi alkaa kerätä ja mobilisoida resurssejaan. Mielenrauhan tuote ei ole tarkoitettu masennuksen hoitoon, mutta se voi estää pitkäaikaisen jännittyneisyyden kehittymisen krooniseksi stressiksi, jonka tyypillisiä oireita ovat ahdistus, ärtyneisyys, jännitys ja mielialan vaihtelut.

Tuote sisältää neljää aminohappoa, L-tryptofaania, L-tyrosiinia, L-tauriinia, L-teaniinia, rauhoittavia kasveja kuten ruusujuurta (Rhodiola rosea) ja rohtopassiota (Passiflora incarnata) sekä foolihappoa (kalsium-L-metyyli), jotka kaikki edistävät onnellisuushormonien tuotantoa aivoissa.

Tuotetta voidaan käyttää sekä lyhyt- että pitkäkestoisina kuureina: 3-4 viikosta useisiin kuukausiin. Tuote ei vaikuta kognitiivisiin kykyihin, joten sen käytön aikana voi myös ajaa. Tuotetta ei suositella raskauden tai imetyksen aikana.

Stressaavina kausina kannattaa ottaa lisäksi B-vitamiinia ja magnesiumia, sillä stressi johtuu usein B-vitamiinien ja magnesiumin puutteesta. Koska elimistö kuluttaa stressitilanteessa myös kaiken C-vitamiinin, myös C-vitamiinikuuri olisi hyödyllinen.

Mielenrauhan tuotteen vaikutusta tukevat lisäksi:

  • Bioaktiivinen B-monivitamiini
  • Bioaktiivinen C-vitamiini + Acerola
  • Bioaktiivinen magnesiumdiglysinaatti
  • Antioksidanttiyhdistelmä
  • Rikas omega-3-lähde Oomex

HUOM! Jos kärsit vaikeasta masennuksesta, joka on vakava kliininen sairaus, sinun on mentävä lääkäriin sen diagnosoimiseksi ja hoitamiseksi.

Lähteet:

  1. V. ja L. Mihkelsoo ”Isetervendaja käsiraamat”
  2. https://en.wikipedia.org/wiki/Hans_Selye
  3. M.N.Groves “Tasakaalus inimene. Holistilise taimravi teejuht”
  4. National Geographic “Taimedega terveks. Holistiline vaade kodusele ravile”
  5. Vitamiinide ja mineraalainete käsiraamat

Was this post helpful?

×

Ostoskori