Monet ihmiset huolestuvat saatuaan laboratoriokokeista tiedon streptokokki- tai enterokokkibakteerista. Hämmennystä ja huolta aiheuttaa se, ettei tiedetä mitä nämä bakteerit ovat, miten ne syntyvät, kuinka vaarallisia tai vaarattomia ne ovat ja mitä diagnoosin jälkeen pitäisi tehdä. Voiko lääkärin määräämän antibioottikuurin jälkeen tehdä itse jotain, ettei tauti toistuisi? Olen koonnut tähän artikkeliin omia ajatuksiani ja tutkimuksiani, joista toivon olevan apua sinulle.
Jokaisella elinjärjestelmällä on omat bakteerinsa
Ihmiskehossa elävää bakteeristoa kutsutaan myös mikrobistoksi ja mikroflooraksi. Elimistön kaikkien bakteerien kokonaismassa on noin 3-4 kiloa. Oma bakteeristo löytyy iholta, hiki- ja talirauhasista, kaikilta limakalvoilta, suusta, keuhkoputkista ja sukupuolielimistä. Runsainta mikrobisto on kuitenkin suolistossa ja vatsassa. Ihmisen normaali mikrofloora on kehittynyt evoluution aikana ja muodostaa keskenään sovussa elävän bakteerien yhteisön.
Tärkein mikrobisto on ruoansulatuskanavassa
Ihmiselle tärkein mikrobisto sijaitsee ruoansulatuskanavassa, ja sen massa on noin 2 kg. Ihmisen suolistossa elää lähes tuhat bakteerilajia, jotka käyttävät samoja aineita kuin elimistökin tai saavat ravintonsa sulamattoman ruuan jäänteistä. Näin suuri bakteeribiomassa kuluttaa elintoimintoihinsa noin 20 prosenttia suolistoon tulevasta ruuasta.
Suoliston mikrobisto on näkymätön mutta yhtenäinen järjestelmä, jolla on erittäin tärkeä rooli.
Suoliston bakteeristo:
- syntetisoi valtavan määrän hyödyllisiä aineita, tukien elimistön terveyttä ja tasapainoa ylläpitävää puolustusjärjestelmää
- muuttaa vaarattomaksi ja neutraloi lukuisia haitallisia aineita
- kokoaa ja kuljettaa elimistöstä sinne muualta tulleita myrkkyjä, karsinogeeneja, allergeeneja, suoloja
ja raskasmetalleja.
Biokalvo, suoliston ensimmäinen puolustuslinja
Suoliston normaali mikrobisto muistuttaa anatomiselta rakenteeltaan biokalvoa (tiedeyhteisö kutsuu sitä myös biofilmiksi). Hyödylliset bakteerit sijaitsevat siinä kerroksina. Biokalvo peittää suoliston limakalvon suojellen sitä kuivumiselta sekä kemiallisilta ja fyysiltä hyökkäyksiltä. Se suojaa tauteja aiheuttavilta ja haitallisilta vierailta mikro-organismeilta, esimerkiksi loisilta, estäen niiden myrkkyjen ja allergeenien imeytymisen suolen limakalvon läpi. Biokalvo on elimistön ensimmäinen puolustuslinja infektioita vastaan.
Suoliston hyödylliset, haitalliset ja neutraalit bakteerit
Gastroenterologisten tutkimusten mukaan ihmisen suolistossa on normaalisti 20 % hyödyllisiä, 30 % haitallisia ja 50 % neutraaleja bakteerilajeja. Neutraali bakteeri voi muuttua haitalliseksi tai hyödylliseksi ruuan vaikutusesta. Väärän ruokavalion seurauksena neutraalit liittoutuvat haitallisten bakteerien kanssa lisäten niiden määrää. Oikeanlainen ravinto taas liittää neutraalit hyödyllisten bakteerien tueksi. Siksi väärä ruokavalio voi johtaa erittäin nopeasti vakavaan bakteeriston häiriötilaan.
Jos mikroflooran hyödyllisten bakteerien koostumus muuttuu tai niiden määrä vähenee, biokalvo muuttuu helpommin läpäiseväksi ja vereen voi tunkeutua ruuan makromolekyyleja sekä aineenvaihduntajäämiä. Se voi johtaa häiriöihin immuunijärjestelmän toiminnassa ja aiheuttaa autoimmuunisairauksia.
Normaalimikrobiston perusmassan (noin 95 %) muodostavat bifidobakteerit, laktobakterit ja bakteroidit.
- Bifidobakteerit tuottavat maitohappoa ja etikkahappoa ja luovat suolen toiminnalle ihanteellisen ympäristön. Ne estävät patogeenisten mikro-organismien ja mädättäjäbakteerien lisääntymistä, pilkkovat laktoosia (erittäin hyödyllistä laktoosi-intoleranssin torjunnassa), syntetisoivat monia vitamiineja, edistävät raudan, kalsiumin ja vitamiinien imeytymistä sekä aminohappojen ja proteiinien synteesiä , alentavat kolesterolia ja auttavat estämään ruokamyrkytyksiä. Bifidobakteerien määrä elimistössä vähenee iän myötä, samoin stressin ja väärän ruokavalion seurauksena.
- Laktobakteerit (maitohappobakteerit) hajottavat laktoosia, valmistavat maitohappoa, suojaavat allergisilta reaktioilta, varmistavat oikea-aikaisen suolen tyhjentymisen ja auttavat elimistöä luomaan immuunijärjestelmän elementtejä. Laktobakteerit voivat neutraloida entsyymejä, jotka edistävät syöpäsolujen kasvua paksusuolessa ja maitorauhasissa. Vaikka laktobakteereita on elimistössä huomattavasti vähemmän kuin bifidobakteereita, niillä on erittäin tärkeä rooli bifidobakteereille suotuisan ympäristön luomisessa. Ne estävät patogeenista mikrobistoa saastuttamasta elimistöä. Laktobakteereita on eniten hapanmaitotuotteissa kuten piimässä ja säilöntäaineettomassa tuoreessa kirnupiimässä, joita suositellaan juomaan säännöllisesti lasillinen päivässä.
- Suoliston hyödyllinen mikrobisto sisältää lisäksi:
a) kolibakteereja, jotka osallistuvat vitamiinien valmistamiseen, auttavat vahvistamaan immuniteettia, ehkäisevät sairauksia aiheuttavien bakteerien kasvua sekä luovat edellytykset lakto- ja bifidobakteerien kehittymiselle.
b) hiilihydraattien aineenvaihduntaan osallistuvia enterokokkeja
c) peptokokkeja, jotka osallistuvat rasvahappojen muodostumiseen ja ehkäisevät sairauksia aiheuttavien bakteerien kasvua
d) streptokokkeja, jotka ovat mukana hiilihydraattiaineenvaihdunnassa ja ehkäisevät sairauksia aiheuttavien bakteerien kasvua
e) klostridiumeja, jotka edistävät happojen, elimistölle tarpeellisten alkoholien muodostumista .
Jos normaali mikrobisto heikkenee, sen määrä putoaa jyrkästi ja neutraalit bakteerit siirtyvät vihollisen puolelle. Suoliston valloittavat patogeeniset, tauteja aiheuttavat bakteerit. Elimistössä alkaa kehittyä nopeasti häiriöitä, syntyy tauteja. Suolistoflooran häiriötä on vaikea huomata, vain elimistön puolustuskyky heikentyy ja alttius tartuntatauteihin lisääntyy.
Väärä ruoka muuttaa hyödylliset bakteerit vahingollisiksi
Streptokokit ja enterokokit ovat itse asiassa hyödyllisiä ja tarpeellisia bakteereita, jotka ovat mukana hiilihydraattiaineenvaihdunnassa. Toisaalta, jos ruokavalio sisältää liikaa hiilihydraatteja eli muuttuu happamaksi, neutraalit bakteerit liittyvät pahoihin ja niistä tulee haitallisia. Ne huojuttavat mikroflooran tasapainoa ja tuottavat erilaisia sairauksia. Liian hiilihydraattipitoisen (liika jauho, sokeri, maito, hedelmät) ruokavalion vuoksi elimistö alkaa huuhtoa haitallisia bakteereja suolistosta bakteeritasapainon ylläpitämiseksi. Streptokokit ja enterokokit löytävät tiensä sinne, missä niitä ei kuuluisi olla, esimerkiksi hengitysteihin (yskökset), virtsaan tai ulosteeseen.
Miten elimistö sitten muuttuu happamaksi? Ongelma piilee sokerin ja rasvan konsentraatiossa. Jauho-, sokeri- ja maitotuotteissa, esimerkiksi leipomotuotteissa, on liikaa syntetisoituja ja jalostettuja sokereita. Sokeri luonnollisena energialähteenä on elimistölle toki tarpeen, mutta vain pieninä määrinä. Useimmat ihmiset syövät liikaa sokeria. Keho tarvitsee sokeria enintään 90 g, eli 18 % päivittäisestä energiasta. Erityisesti tulisi rajoittaa lisättyä sokeria, koska sitä sisältävät elintarvikkeet (makeiset, virvoitusjuomat jne.) ovat usein niin sanottua tyhjää energiaa. Ne sisältävät paljon energiaa, mutta vähän vitamiineja ja kivennäisaineita. Runsaasti sokeria sisältävissä tuotteissa on usein myös paljon rasvaa. Liika sokeri ja rasva muuttavat elimistön happamaksi.
Taudit johtuvat heikentyneestä immuunijärjestelmästä
Huonojen bakteerien heikentämä immuunijärjestelmä voi johtaa erilaisiin sairauksiin (kuten nuha, yskä, keuhkoputkentulehdus, angiina, keuhkokuume tai virtsarakontulehdukset). Tulehdukset iskevät elimistön heikoimpaan paikkaan. Elimistö poistaa liiallisia haitta-aineita liman, yskösten, virtsan, ulosteen ja jopa sukuelinten nesteiden mukana. Emäksisempi ruokavalio (juurekset, vihannekset, salaatit, idut jne.) parantaa usein myös taudin. Samalla kannattaa juoda runsaasti emäksistä, vaikkapa sitruunalla, raparperilla, tyrnimarjoilla tai soodalla maustettua vettä, jotta keho poistaisi haitalliset bakteerit nopeasti ja happo-emästasapaino palautuisi. Lisäksi on tärkeää vaikuttaa omaan tunnetilaan eli alentaa stressiä, sillä stressi tuhoaa hyödyllisiä bakteereita ja korvaa niitä huonoilla.
Probiootit palauttavat nopeasti suolistomikrobiston tasapainon
Koska puhtaasta ja pastöroimattomasta maidosta valmistettua piimää tai kefiiriä on vaikea löytää, vaihtoehtona voidaan käyttää probioottisia maitohappobakteereita hyödyllisten bakteereiden lisäämiseksi suolistossa. Probiootit on suunniteltu palauttamaan suolistomikrobiston tasapaino, varsinkin antibioottien käytön jälkeen. Antibiootit tappavat haitallisia bakteereita, mutta samalla ne hävittävät myös hyödyllisiä ja elimistö on entistä alttiimpi erilaisille sairauksille.
EcoBioticin päiväannos sisältää lähes 40 miljoonaa maitohappobakteeria, mikä on riittävä määrä hyödyllisten bakteerien konsentraation kasvattamiseksi. Probiootit normalisoivat suoliston ja ruoansulatuksen toimintaa. Ne vähentävät patogeenisten mikrobien aktiivisuutta ja suojaavat elimistöä niiden myrkyllisiltä jäämiltä sekä ehkäisevät aineenvaihdunnan häiriöitä. Maitohappobakteerien käyttö vahvistaa elimistön puolustusmekanismeja, ja hyödyllisten bakteerien nauttiminen probiootteina auttaa säilyttämään terveyden hyvänä.
Viitteet:
- V. ja L. Mihkelsoo. Isetervendaja käsiraamat
- Tervise Arengu Instituut. Suhkur ja sinu tervis
Agnes Laine
